Kuntotarkastuksen yhteydessä on useita eri termejä, joissa on monesti myös ammattilaisten piireissä sekaannuksia ja väärin ymmärryksiä.

Asuntokaupan kuntotarkastus on rakennuksen myynnin yhteydessä toteutettava tarkastus, joka perustuu Rakennustietosäätiön laatimaan ohjekorttiin ja toteuttamani tarkastus perustuu siihen. Tarkastus on kattava ja sisältää dokumentteihin ja haastattelutietoon perustuvien tietojen käsittelyn, pintakosteustarkastukset, riskirakenteiden tunnistamisen ja tilojen pintapuolisen tarkastelun. Samassa yhteydessä voidaan tehdä mm. riskirakenteen pienimuotoisia avauksia rakenteen varmistamiseksi ja kohdan kunnon tarkasteluun. Jatkotoimenpiteenä voidaan suositella kuntotutkimusta.

Kuntoarvio laaditaan toimitila tai esimerkiksi kerrostaloon ja se toimii rakennuksen ylläpidon ja tulevien korjaustarpeiden kartoitukseen. Kuntoarvio laaditaan yleensä yhteistyössä LVI ja sähköasiantuntijan kesken. Samassa yhteydessä tehdään energiatarkastelu ja laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma PTS jossa esitetään tulevat korjaustarpeet kustannusarvioineen. Minä laadin rakennustekniikan kuntoarvioita ja noudatan tarkastuksessa Rakennustietosäätiön tarkastusohjetta.

Kuntotutkimus on rakennuksen rakennusosan tarkempaa tutkimista, jonka tarve on havaittu esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastuksessa havaitussa riskirakenteessa. Kuntotutkimuksessa tutkija määrittää rakenteeseen tarvittavat tutkintatoimenpiteet, jolla saadaan varmistettua rakenteen kunto. Toimenpiteitä voivat olla mikrobinäytteet, rakennekosteusmittaukset jne.

Pintakosteustarkastus on esimerkiksi huoneiston myynnin yhteydessä pintakosteustarkastus, joka käytännössä on suppea muoto asuntokaupan kuntotarkastuksesta rajoittuen pesutiloihin.